Lähes jokainen tutkimuspeptidi toimitetaan kuivana jauheena lasisessa injektiopullossa. Jauhe on lyofilisoitua eli pakkaskuivattua. Syy on yksinkertainen: peptidi hajoaa vedessä, mutta kuivana tuskin lainkaan.
Mikä liuoksessa menee vikaan
Vesi mahdollistaa useita hajoamisreaktioita:
- Hydrolyysi. Kahden aminohapon välinen sidos katkeaa, ja ketju hajoaa.
- Hapettuminen. Erityisesti metioniini, kysteiini ja tryptofaani reagoivat hapen kanssa.
- Deamidaatio. Asparagiini ja glutamiini menettävät amidiryhmän, mikä muuttaa peptidin varausta.
- Aggregaatio. Ketjut paakkuuntuvat yhteen ja saostuvat.
Se, kuinka nopeasti tämä tapahtuu, riippuu sekvenssistä, pH:sta ja lämpötilasta. Kuivassa jauheessa nämä reaktiot lähes pysähtyvät.
Pakkaskuivaus kolmessa vaiheessa
- Jäädytys. Peptidiliuos jäädytetään. Vesi muuttuu jääksi.
- Primäärikuivaus. Tyhjiössä jää muuttuu suoraan höyryksi sulamatta ensin. Tätä kutsutaan sublimaatioksi.
- Sekundäärikuivaus. Lämpötilaa nostetaan hieman, jotta viimeinenkin sitoutunut vesi poistuu.
Koska aine ei ole koskaan yhtä aikaa nestemäistä ja lämmintä, peptidin rakenne säilyy ehjänä. Jäljelle jää kevyt, huokoinen lyofilisaatti tai ohut kerros pullon pohjalla.
Miltä jauhe näyttää
Muutama milligramma peptidiä on hyvin vähän ainetta. Pullo voi näyttää lähes tyhjältä, tai jauhe voi olla ohuena kalvona lasia vasten. Lyofilisaatti voi myös irrota tai murentua kuljetuksen aikana. Mikään tästä ei kerro laadusta mitään. Määrä ja puhtaus ilmoitetaan analyysitodistuksessa.
Säilytys
Lyofilisoidulla aineella on kolme vihollista: kosteus, lämpö ja valo.
- Pidä pullo suljettuna, viileässä ja pimeässä. Noudata etiketissä ilmoitettua säilytyslämpötilaa.
- Anna kylmän pullon lämmetä huoneenlämpöiseksi ennen kuin avaat sen. Muuten ilman kosteus tiivistyy jauheen pinnalle.
- Vältä toistuvaa lämpenemistä ja jäähtymistä.
Jauhe sitoo vettä. Mitä lyhyemmän ajan pullo on auki, sitä parempi.
Entä sen jälkeen?
Kun peptidi on liuotettu, edellä kuvatut hajoamisreaktiot ovat jälleen mahdollisia. Se, kuinka kauan liuos pysyy käyttökelpoisena, riippuu yhdisteestä ja liuottimesta. Kirjaa laboratoriopäiväkirjaan, milloin liuos on valmistettu ja miten sitä on säilytetty, jotta mittaukset voidaan myöhemmin jäljittää.
Lisää tämän artikkelin termejä löydät sanastosta.
Säilytystä, aminohappokohtaisia hajoamisreittejä ja lähetyksen vastaanottamista käsitellään tarkemmin artikkelissa Peptidien säilytys laboratoriossa.
Tämä artikkeli on taustatietoa laboratoriotutkimuksesta. Se ei ole lääketieteellistä neuvontaa eikä käyttöohje. Kaikki tuotteet on tarkoitettu ainoastaan tutkimuskäyttöön.